Miten reflektoida pedagogista toimintaa?

Aihe

• Kouluttajat, kuten monet ammattilaiset, toimivat usein käyttämättä aikaa oman toimintansa reflektointiin. Kohdattuja vaikeuksia, eikä myöskään onnistumisia, aseteta kyseenalaiseksi, tai niitä tulkitaan vain pikaisesti käyttämättä aikaa sen kysymiseen mitä toimiessa itse asiassa käytiin läpi. Reflektiivinen lähestymistapa näyttää tukevan käytännön ja harjoittelun välistä vuoropuhelua. Toimien reflektointi mahdollistaa ammattitaidon kehittämisen ja löytämään ratkaisuja omiin vaikeuksiin.

Tavoite

Valmentajalle: valaista pedagogisen toiminnan kautta saatua uutta tietämystä; opetuksen ongelmien ratkaiseminen
Harjoittelijalle: tiedostaa omaa oppimisen prosessiansa pedagogisen toiminnan aikana

Menetelmät

Käsittelemme tässä kahta tilannetta monista menetelmistä, jotka ovat mahdollisia reflektiivisyyden toteuttamisessa pedagogian käytännöissä: (1) kokeilitte kouluttajien ryhmän kanssa tilannekohtaista ongelmaa ja haluatte palautetta prosessista; (2) kouluttaja kokeili pedagogista strategiaa ammattimaisessa kontekstissansa, ja hän haluaisi reflektoida sitä.

Tilannekohtaisen ongelman reflektoimisesta

Ensimmäisessä tapauksessa ryhmä kouluttajia kokeili samaa pedagogista strategiaa, esimerkiksi tilannekohtaista ongelmaa. Valmentaja ehdottaa harjoittelijoille ensin itse-reflektiota seuraaviin kysymyksiin perustuen:
1. Mitä te opitte tilannekohtaisen ongelman sisällöstä?
Mikä yllätti teidät? Mitä uutta tietoa te opitte? Mitä tietoa ja arvoja te harkitsitte uudelleen? Mitkä tiedot ja arvot vahvistuivat? Mistä tiedoista ja arvoista olette samaa mieltä? Mistä sisällöstä ja arvoista olette eri mieltä? Mikä oli uutta tietoa, jota te tarvitsisitte? Miten te saitte sitä?

2. Kasvatuksellisesta prosessista
Milloin kasvatuksellinen konteksti teki teille mahdolliseksi oppia ja miksi? Milloin kasvatuksellinen konteksti esti oppimista ja miksi? Mistä nautitte prosessin aikana? Mistä ette pitäneet prosessissa? Pitäminen tai ei-pitäminen eivät mittaa oppimista. Voitte inhota jotakin, mutta se saattaa olla erittäin tehokasta oppimisen näkökulmasta ja päinvastoin. Tämä on kuitenkin tapa seurata oppijan tunnetta ja analysoida syvemmin sen syytä (Esim. minusta voi tuntua epämukavalta tehdä sarvienpoisto vasikalle opettajan painostamana. Tämä epämukavuus johtuu eettisistä syistä. Huomioiko opettaja tämän?) Mitkä olivat teidän tunteenne prosessin aikana (Yrittäkää havaita tunteiden muutokset prosessin aikana)?

Itse-reflektoinnin jälkeen voidaan tehdä yhteis-reflektointia 3-4 henkilön ryhmissä ja vertailla itse-reflektoinnista saatuja ajatuksia. Yleensä tämä toinen vaihe auttaa syventämään itse-reflektointia. Lopuksi ryhmät voivat vaihtaa ajatuksia keskenään. Tämä ajatusten vaihto tekee valmentajalle mahdolliseksi pääasiallisen tietämyksen istitutionalisoimisen.

Menettelytapa nimeltä "ammattimainen käytäntöryhmäanalyysi" (PPGA) näyttää meistä toimivalta, koska se on helppo toteuttaa ja sallii kunkin osanottajan olla osana oppimisprosessia.

Käytäntöanalyysilähestymistapa voidaan ymmärtää ammattimaisen kehityksen edistäjänä, linjassa Schönin työn kanssa, reflektoivana ammatinharjoittajana, joka oppii käytännön kautta. Ammattitaidot yleensä ja erityisesti eläinten hyvinvointiin liittyvän tiedon hankinta kehittyvät yhteenotosta todellisten monimutkaisten tilanteiden kanssa, ongelmien ilmaantumisesta analysoitaessa säädöksiä tai menestyksellisenä pidettyjä käytäntöjä. Siksi, kouluttajien välinen vuorovaikutus ja ajatusten vaihto kokemuksista ja yhteisistä kokeiluista edesauttaa ammattitaitojen kehittymisessä. Sama vuorovaikutteinen lähestymistapa tekee ryhmäkeskustelusta aikuiskoulutusmetodologian ytimen: vertaisten välillä tehty argumentointi, on suositeltava ryhmäoppimisen modaliteetti.
Käytäntöanalyysiryhmä viittaa kommunikoinnin ja todistelun modaliteettien organisoimiseen.
Vaikka menetelmän pitäisi suosia ajatusten vaihtoa, osanottajat kokevat sen joskus turhauttavaksi.
Ammattimaisen käytäntöryhmäanalyysin vetäjä takaa, että sääntöjä kunnioitetaan seuraavasti.
Hän esittelee etukäteen hyväntahtoisuuden, tuomitsemattomuuden ja luottamuksellisuuden periaatteet.
Hän johtaa seuraavia askeleita:
1. Ongelman määritteleminen
Jokaisen tilaisuuden alussa jokainen osanottaja kertoo tilanteesta, jota hän on valmis työstämään. Kunakin päivänä analysoitava tarina valitaan osanottajien tekemän äänestyksen perusteella.

2. Valittu tilanteen esittelijä esittelee koko tilanteen yksityiskohtineen

3. Osanottajat voivat kysyä täsmentäviä kysymyksiä
Tämä vaihe päätetään pyytämällä tilanteen esittelijää muotoilemaan kysymyksensä/huolensa.

4. Oletusten tekeminen tilanteesta ja ongelmasta
Jokainen osanottaja tuo esiin vuorollaan ei-tuomitsevan näkökantansa kuullun tilanteen- ja ongelmankuvauksen pohjalta. Ryhmä ei saa tuoda esiin välittömiä reaktioitaan näihin. Tässä vaiheessa on mielenkiintoista nähdä, muuttuuko kysymyksenasettelu.

5. Toimien ehdottaminen
Jokainen ehdottaa toimia, aloittamalla esim. näin:”Jos olisin sinä, …”.

6. Tilanteen esittelijä arvioi tilannetta kertomalla omista tunteistaan ja näkemyksistään.

Sudenkuopat ja neuvot

Käytäntöryhmäanalyysiin osallistuvien on tunnettava olevansa osa prosessia. Passiivinen tai haluton asenne on vahingollinen prosessin kannalta. Osanottajat eivät välttämättä tiedosta voivansa oppia kollegoidensa kokemuksien analysoinnista. Siksi on tärkeää kysyä käytäntöryhmäanalyysin lopussa jokaiselta osallistujalta mitä he ovat oppineet.

Esimerkkejä

"Reflektointi on todella tärkeä menetelmä. Se sallii valmentajan ja harjoittelijoiden ajatella kaikkia menettelyjä ja niiden seuraamuksia. Meidän tapauksessamme opiskelijat olivat todella kiinnostuneita keskustelemisesta ja muiden kommenteista kollegoilleen. Kaikki sanoivat, että, esiin tuli paljon asioita, joita he eivät olisi tulleet ajatelleeksi ilman tämän tyyppistä lähestymistapaa, ja vaikkeivat he välttämättä olleet samaa mieltä mielipiteistä, he olivat taipuvaisia hyväksymään ne ja käyttivät jopa hieman aikaa eri näkökulmien ajattelemiseen. Joten he luokittelivat kokemuksen hyvin mielenkiintoiseksi.
Kaikki opiskelijat sanoivat, että tämä oli todella mielenkiintoinen lähestymistapa tähän aiheeseen ja että nauttivat siitä (Eräs sanoi:”Oli hauskaa huomata, että muut ajattelevat niin eri tavalla ja että minä itse asiassa kiinnitin huomiota erilaisiin ideoihin ja ajattelin niitä")."

---