Miten kehittää arviointiprosessia ?
Aihe
Mitä me haluamme arvioida? Opiskelijoiden oppimista vai omaa pedagogista prosessiamme?Jos haluat tarkastella oppijoiden osaamista, arvioinnin pitäisi olla oppijalle aito mahdollisuus osallistua, syventää ymmärrystään ja huomata eläinten hyvinvointiin liittyvien taitojensa kehittymien. Toisin sanoen me puollamme formatiivista arviointia. Otamme huomioon, että kukin oppija on osana taitojen kehitysprosessia, joka on hänelle ominainen hänen aiemman kokemuksensa ja arvojensa valossa. Kuitenkin on myös mahdollista lisätä sertifioinnin arviointia teidän omien vaatimuksienne tai ammatillisen opetussuunnitelman mukaisesti. Arviointiin sisältyy tietämystä eläinten tarpeista, panoksena arvot ja kyky sovittaa omia ammattikäytäntöjä ja asennetta suhteessa eläimien ja viljelijän tarpeisiin, toiveisiin ja rajoituksiin.
Jos haluatte arvioida omaa kasvatuksellista prosessianne, myös oppijat ovat osallisena antamalle teille palautetta siitä mitä heille on tapahtunut, mutta miten?
Tavoite
kouluttaja: arvioida oppijan taitojen kehittymistä Anicare-prosessin aikana tai arvioida omaa pedagogista prosessianne.oppija: olla tietoinen omista oppimisestaan
ajattelu kriteerit
kriittisyys
- kyky problematisointiin
- kyky nojata objektiivisiin kriteereihin, huomioiden niiden luotettavuus
- kyky kyseenalaistaa oma tietämys, kiistelyn alainen tietämys, arvot jne.
- kyky kontekstualisoida tietämystä ja arvoja
- kyky kuvitella kokeiluja ja täydentävää tutkimusta
- kyky arvioida perustuen tietämykseen, arvoihin ja omiin ja muiden kokemuksiin
- kyky tunnistaa useita mahdollisia ratkaisuja
- kyky itsekritiikkiin ja itsensä muuttamiseen
- kyky päästä irti tottumuksista ja tavanomaisista ammattikäytännöistä
- kyky tutkia uusia ideoita, uskallus epätavallisiin kokemuksiin
- kyky suvaita epävarmuutta
- kyky yllättyä uusista ehdotuksista
huomaavaisuus
- kyky kuunnella muita ihmisiä ja eläimiä-
- kyky asennoitua rakentavasti vuoropuhelun kehyksissä
- kyky eriävien mielipiteiden kunnioittamiseen
Taulukko 1. Arviointiperusteet kriitisen, huomaavaisen ja luovan ajattelun arvoitiin
Kriittinen ajattelu edellyttää totuuden tavoittelua ja kykyä kyseenalaistamiseen, käsitteellistämiseen ja argumentointiin (Tozzi, 2007). Argumentointi perustuu objektiiviseen tietoon ja kriteereihin, jotka ottavat huomioon luotettavuuden asteen, ja kun nämä ovat kiistanalaisia, kykyyn kyseenalaistaa. Kontekstualisoidaanko tietynlaista tietoa suhteessa kasvattajan ja eläimen luonnolliseen, sosiaaliseen, ja ammatilliseen ympäristöön ja kasvatusmenetelmään? Pohtiiko opiskelija tarvetta vahvistaa näkemyksiään tutkimuksen ja kokeilujen avulla? Johtaako opiskelijan järkeily päätöksen tekoon? Ehdottaako hän useita ratkaisuja? Onko hän kykenevä itsekritiikkiin ja itseoikaisuun osoituksena oman ajattelun reflektoimisesta?
Luovan ajattelun pyrkimyksenä on merkityksien antaminen innovoinnin mahdollistamiseksi. Tämä sisältää totunnaisuuksien rikkomisen, uusien ideoiden tutkimisen, uskalluksen epätavalliseen kokemiseen, moniselitteisyyden sietämisen, ja myös uusista ideoista yllättymisen.
Huomaavainen ajattelu ilmenee hyväntahtoisuutena kasvattajaa, eläimiä ja kollegoita kohtaan, huomioiden arvot, ja valmiuden olla rakentava pedagogisen lähestymistavan ilmetessä väittelynä, joka on yhteistyötä. Se merkitsee tarkkaavaista kuuntelua ja kykyä olla hiljaa, antaakseen tilaa toiselle, sekä ihmiselle että eläimelle.
Arviointi alkaa ensimmäisestä kurssista, oppilaiden eläinten hyvinvointiesityksien välityksellä, ammattimaisen tilanteen tilannekohtaisen ongelman käsittelyssä, jota voidaan analysoida uudelleen koulutuksen lopussa. Kuitenkin arviointi ei kohdistu välttämättä vain tuloksiin, vaan myös itse oppimisprosessiin. Läpi koko kurssin opiskelijat voivat panna merkille tai selittää osallistumistaan, kysymyksiä, yllätyksiä, ideoita, uusia haluja ja hylkäyksiä, joita kurssi on tuonut esille. Kyseessä on korostetusti itse- ja yhteisarvioinnista.
Voitte arvioida kasvatuksellista prosessianne myös itse. Voitte panna merkille ymmärtävätkö oppilaat tehtäviä ja osallistuvatko he vai eivät (etänä tai kasvotusten tapahtuvien tilanteiden aikana). Voitte myös kysyä oppilailta prosessin lopussa:
- Miltä oppilaista tuntui prosessin aikana ?
- Miten he selviytyivät tehtävistä ryhmän ja opettajien kanssa?
- Miten he toimivat etäprosessin aikana? (Milloin he työskentelivät harjoituksen parissa ja kuinka monta kertaa?)
- Mistä he nauttivat eniten? Mitä he vihasivat eniten? Miksi?
Työkalut
Oppijan pätevyyksiä voidaan arvioida useita työkaluja käyttäen. Ehdotamme tässä joitain niistä:- Q -sort aluksi ja harjoituksen lopuksi: voidaan tehdä itsekseen.
- Tilannekohtaisen ongelman kollektiivinen heuristinen kartta harjoituksen aluksi ja lopussa. Tässä kyseessä on ryhmäarviointi.
- Aniphi-alustalla oleva oppilaiden ajattelun kehittyminen sallii teidän seurata kunkin oppilaan ajattelutavan muutosta tai tarkastella sitä useissa eri vaiheissa.
- Anicare-videoiden analysointi yhden tai useamman kasvattajan käytännöistä ja/tai asiantuntija lausunnoista.
Voitte käyttää kaikkea dataa itse tai ehdottaa sitä oppijoille itsearviointiprosessissa käytettäväksi.
Tietämystä voidaan arvioida (esim., Mistä syystä oppija päättelee lehmän käyneen makuulle?) mutta se on rajoitettua, eikä ota huomioon kaikkea pätevyyttä.
Pätevyyden arvioiminen tekee helpommaksi myös eläinten hyvinvoinnin ottamista mukaan opetussuunnitelmaan, tekemättä siitä erillistä opetussuunnitelman ulkopuolista aihetta. Jos eläinten hyvinvointi ei ole selkeästi osa opetussuunnitelmaa, mikään ei kuitenkaan estä teitä esittelemästä sitä osana tarvittavaa/hankittavaa ammattitaitoa. Videot, joita tarjoamme osana Anicarea, tekevät tämän mahdolliseksi.
On tärkeää tehdä opiskelijan kanssa selväksi arvioinnin kehykset. Jos se perustuu pelkästään itsearviointiin, opettajan täytyy pysyä neutraalina ja selkeästi tai epäsuorasti ei-tuomitsevana.
Jos opettajan arviointi yhdistetään itsearviointiin, mitkä kriteerit otetaan huomioon kussakin arvioinnissa?
Miten suhtautua äärimmäisiin näkökantoihin? On tärkeää tehdä selväksi itsellenne: Oletteko te valmis hyväksymään minkä tahansa näkemyksen? Otatteko arviointikriteereissä huomioon, että jotkut niistä saattavat olla ei-hyväksyttäviä (esimerkiksi kieltäytymällä hyväksymästä eläimien kärsimystä) Jos on näin, teidän on tehtävä asenteenne selväksi oppijoille. Huomatkaa myös, että tämä voi rajoittaa oppijan aitoa rehellistä ilmaisua.
Esimerkki
"Mikä on muuttunut arvioinnissa maatalousalan koulutuksessa (Ranskassa), on havainnoinnin kriteerit. Aikaisemmin meillä oli tapana katsoa tulosta arvioidaksemme, pystyikö henkilö ottamaan huomioon eläinten hyvinvoinnin. Silloin saattoi saada suorituksen ymmärtämättä sitä, mitä todella tekee ja niitä olosuhteita, joissa toimitaan. Nykyään arviointi on muuttunut. Tavoitteena on saada opiskelija selittämään, miksi ja miten hän teki sen, ja ne asiat jotka hän otti huomioon nämä tavoitteet saavuttaakseen, ja mikä aiheutti onnistumisen tai epäonnistumisen."Viitteet
Lipman, Matthew (2008) Renforcer le raisonnement et le jugement par la philosophie. In Leleux. C. dir., La philosophie pour enfants. Le modèle de Matthew Lipman en discussion. De Boeck 2ème édition. Bruxelles.Tozzi, Michel (2007) Apprendre à philosopher par la discussion. Pourquoi ? Comment ?De Boeck et Larcier. Bruxelles.