Miksi ja miten luoda ja johtaa avointa ja etänä tehtävää eläinten hyvinvointikoulutusprosessia?


Aihe:

Mitkä ovat päämielenkiinnon kohteet yhdistettäessä etänä tehtäviä ja fyysisiä askelia pedagogisessa prosessissa? Ammattimaisessa kontekstissansa kasvattajat kohtaavat vaikeuksia ja odottamattomia olosuhteita. Oleellista on antaa heille tukea etänä ja auttaa heitä löytämään ratkaisuja.

Tavoite:

Valmentajalle: kehittää kasvatuksellista prosessia, jossa käytetään vuorotellen sekä kasvokkain että etänä tehtävä ohjausta, siten että jää aikaa pohdinnalle ja kokeiluille.

Harjoittelijalle: oppia omasta kouluttajan kokemuksesta käyttämällä omia virheitä taitojen parantamiseen.

Periaatteet:

Etänä ja kasvokkain tehtävän valmennuksen yhdistelmää voidaan soveltaa kunkin valmennettavan oman kontekstin ja tarkoituksen mukaisesti. Ensimmäistä kasvotusten tapahtuvaa tapaamista tarvitaan ryhmän sisäisen yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi. Se on myös mahdollisuus analysoida kouluttajien eläinten hyvinvointikoulutusta koskevia käsityksiä, kokeilla käytännössä innovatiivisia opetusmenetelmiä (väittelyjen, ongelmanratkontatilanteiden toteutuksen ja kiistakartan rakentamisen avulla) ja kehittää pohdiskelevaa lähestymistapaa tällä alueella. Se mahdollistaa myös ihmisten sijoittamisen eri projekteihin. Miten valmennettavat toteuttavat uusia kasvatuksellisia lähestymistapoja omassa kontekstissaan?

Ilman kasvokkain näkemistä tehtävä oppimisprosessi on hyvin haastavaa, mutta mahdollista. Tällainen prosessi voi olla, joko valmentajan voimakkaasti johtama, tai perustua omaehtoiseen oppimiseen. Oppimisprosessi jota toteutetaan tuntematta kanssaoppijoita, valmentajaa tai opiskelijoita edellyttää erikoistaitoja ja asennetta - ja on myös hyvin vaativa sekä kouluttajille että oppijoille.

Etänä toteutettavassa valmennuksessa, jossa kouluttajat kokeilevat uusia lähestymistapoja ammatillisissa konteksteissa, heitä ohjataan yksitellen tai vertaisvaihtojen välityksellä voittamaan sisäisiä ja ulkoisia esteitä. Kasvotusten toteutettavat kokoontumiset sallivat ammattimaisten käytäntöjen analysoinnin. Tämä on mahdollisuus vastata kohdattuihin ongelmiin, vaihtaa käytäntöjä, ja toteuttaa turvallisessa ympäristössä pedagogisia lähestymistapoja, jotka tuntuvat riskialttiilta joillekin kouluttajille (kuten väittelyn johtaminen, ongelmatilanteiden luominen ja ratkaiseminen...).
Siksi tässä yhteydessä ehdotetaan iteratiivista lähestymistapaa, jossa käytetään ajatusten vaihtoa, kasvatuksellisten lähestymistapojen kokeilua, kokemuksista saatavaa palautetta kasvotusten tapahtuvien istuntojen aikana ja uusia kokeiluja....
Ryhmä ja vertaisten välillä tapahtuva ajatusten ja näkökulmien vaihto tekevät mahdolliseksi välttää yksinäisyyden tunnetta jota kasvattaja saattaa tuntea työssään.
Sudenkuopat

Etänä tehtävä valmennus on epäsynkronista. Sen edellytyksenä on, että valmentaja ja valmennettavat pystyvät reagoimaan ja vastaamaan esiin tuleviin tarpeisiin. Tällainen joustavuus ei ole aina helposti saavutettavissa. Sitä paitsi valmennettavana olemiseen käytettävissä oleva aika on usein marginaalista päätoimen viedessä suurimman osan ajasta. On välttämätöntä ennakoida mahdollisia tulevia vaikeuksia valmennettavien kanssa ja löydettävä tapoja voittaa ne.
Jos joistakin valmennettavista tuntuu, että heidän yleisönsä on haluton puhumaan eläinten hyvinvoinnista ja kokee siksi sen vaikeaksi aiheeksi opettaa, voidaan heitä pyytää vain keräämään olemassa olevia käsityksiä ja kokeilemaan hypoteeseja. Ovatko kaikki vastustavia? Mitkä heidän pelkonsa ovat? Ovatko käsitykset yhdenmukaisia vai moninaisia?